keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Sadepäivän sämpylät

Sadepäivän kunniaksi siivosimme aamulla ja pikkuemäntä moppasi innoissaan. Toivottavasti tuo into säilyy vielä myöhemmälläkin iällä, jotta saan innokkaan apulaisen kotihommiin... 


Teimme sadepäivän ratoksi juustosämpylöitä :) Sämpylät onnistuivat hyvin ja oli mukava syödä pitkästä aikaa omatekoisia sämpylöitä. Nam. Näitä vapaita lisää :) 

Tarkemman ohjeen sämpylöihin löydät reseptit-sivultani. http://minunomatkissanpaivat.blogspot.fi/p/reseptit.html

Päivitin eilen vapaiden alkajaisiksi Quality picsin nettisivut, käykää katsastamassa :) 



maanantai 26. toukokuuta 2014

Kuvailua ja hellettä


Vapaat hujahtivat taas ohi, tällä erää helteisissä merkeissä. Paljon tuli tehtyä ja nautittiin auringosta ja lämmöstä täysillä! Sain kirppiskamat lajiteltua ja hinnoteltua ja eilen reippaana tyttönä sain myös hiukkasen siivottua varastoakin. Nyt sinne mahtuu jopa menemään ihan sisällekin... Huomenna pitäisi köijjätä kamat kirppikselle myyntiin. 




Kävimme tytön kanssa satamassa jätskillä, leikimme ulkona ja sain napsittua tytöstä hyviä kuvia Linnoituksessa, joista yksi kuva oli ylitse muiden! Kävimme myös moikkaamassa kummipoikaa Kiteellä ja napsin myös hänestä ja pikkuveikasta kesäisiä miljöökuvia. 


Miss Teinixxx

Perjantaina olisi ollut työvuoro, mutta torstain ja perjantain välisenä yönä mahatauti päätti toisin. Mahatauti teki parin päivän pakkopaaston ja pari päivää paastonneena olikin hyvä heittää lauantaina bikinit päälle ja lähteä huonomman puoliskon kanssa Saimaalle. Brunaa tuli muutenkin tämän viikon aikana mukavasti. Kaljupäinen herra asensi veneeseen toisenlaiset penkit, joilla auringonpalvonta oli entistä mukavampaa kun penkit sai vaaka-asentoon :)


Viikonloppuna tuli myös katsottua lätkää ja kävin moikkaamassa isoveljeä. Tarkoituksenani oli jo viime kesänä lähteä erään kaverin kanssa käymään Repovedellä, mutta se jäi suunnitelmaksi, kun kaverin nilkka murtui. Repoveden reissu tuli puheeksi toisen kaverin kanssa ja sovimme, että lähdemme kiertämään kansallispuiston juhannuksen jälkeen. Katsotaan kuinka hapoilla on jalat 24 kilometrin patikoinnin jälkeen.


Tyttö oli lauantaiyön mummin luona, joten sunnuntai-aamuna ehdin käymään hyvin lenkillä. Mahataudin jälkimainingeissa lenkki kulki yllättävän hyvin ja tuli juostua melkein suurin osa matkasta! Helteestä huolimatta. Tuli juostua niin kovaa, että eräässä alamäessä vauhti kiihtyi niin kovasti, että housutkin putosivat polviin... Täytynee ostaa paremmat shortsit. 

Lenkkipolun varrelta.

Tämä päivä menee töissä ja aamulla taas vapaiden viettoon. Hellesäät loppuvat sääennusteen mukaan tähän päivään ja vietämmekin vapaapäivät sitten sadesäässä. Onneksi on Maija Mehiläisiä dvd:llä.

Ps. Muut paitsi lapsikuvat tällä erää iPhonella otettuja, joten kuvanlaatu on mitä on...

tiistai 20. toukokuuta 2014

Veneilyä ja hellettä

Eilen oli mitä upein päivä jäädä vapaille, ainakin säiden osalta. Hellettä riitti! Pikku ylkän jälkeen oli kiva heittää lenkkarit jalkaan ja lähteä hölkälle. Viittä kilsaa enempää ei olisi pystynyt vetämään, ristus mikä kuumuus! Soijaa pukkasi siihen tahtiin, että kotiin tultua olin kuin rusina ja sain tankata vettä varmaan kaksi litraa kerrallaan. 


Pysähdyin kesken lenkin hetkeksi chillaamaan ja nauttimaan auringosta Linnoituksen valleille. Näköalathan valleilta on loistavat ja mikäli joku eksyy Lappeenrantaan turistina, suosittelen lämpimästi Linnoituksessa vierailua. Roomassa katselin kateellisena kun ihmiset olivat lenkillä Villa Borghese-puiston upeissa vehreissä maisemissa, mutta eilen kotimaisemia zoomailtuani, täytyi todeta, ettei nekään pöllömpiä ole. Suomen kesä on ehdottomasti paras! 

Hain neidin hoidosta ja suuntasimme kaljupäisen herran päästyä töistä "laivalle" niinkuin juniori asian ilmaisi. Ajoimme veneellä satamaan ja kävimme syömässä herkulliset vohvelit (savukinkku, savujuusto, peruunasalaatti, NAM!) Jatkoimme matkaa kohti Luukkaansalmensiltaa. Pikku venekuski ajeli innoissaan ja malttoi istua jopa paikallaankin, kun vauhti vain pysyi kovana. 



"Apua, me mennään sillan ali!"



Bongasimme matkalla pari upeaa kanadanhanhiparveakin. Tirpat lentelivät veden yllä ja uiskentelivat parvena keskellä selkää. Ei ollut kunnon putkea mukana, niin ei kummoista kuvaa tirpoista saanut (ei niiden lähellekään veneellä päässyt, kun karkasivat :D ) 

Tämä päivä on mennyt helteisissä merkeissä ja mainoksia jaellen ja kotihommien merkeissä. Huomenna sitten kuvausretkelle Kiteelle. 

lauantai 17. toukokuuta 2014

Vapaiden sisustussatoa

Kevätflunssa alkaa omalta osalta hieman helpottamaan, mutta nyt se viheliäinen otti vallan huonommasta puoliskosta. Onneksi tyttö on vielä säilynyt terveenä. Säästöprojekti on hiukan karannut käsistä ja nyt muutamien firman kulujen myötä säästötavoite on jäänyt alle toivotun, joten kukkaronnyörit tellättiin taas kiinni. Säästöprokkikseen sopivasti hankin keittiönpöydälle valkoisen vahankaan ja siihen päälle valkean pitsivahakankaan - ja tadaa! Meillä on "valkoinen pöytä!" (Säästin tässä Ikean reissun ja 150 euroa pöydästä, ei siis huono vaihtoehto ollenkaan.) 






Matka- ja valokuvakiireiltäni ehdin myös vähän sisustella vapaillani :) Askartelin vanhaan ikkunaan sydämen, jota olin pitkään ollut aloittamassa - ja olin jo koko projektin unohtanutkin... No, vihdoin tuli valmista ja ihan kivalta näyttää :) 







Matkakuume ei vain helpota mihinkään päin, päinvastoin. Pientä helpotusta asiaan toi isin kanssa varattu Tallinnan reissu juhannusviikolle, vaikkei olekaan kuin yhden yön reissu, mutta tyhjää parempi sekin :) En ole aiemmin Tallinnassa käynytkään (vihaan laivoja...) joten tuleepahan nyt sekin aukko sivistyksestä täytettyä. Menemme omalla autolla ja yövymme Vanhassa kaupungissa neljän tähden hotellissa. Saa nähdä millainen hotelli sitten lopulta on.




Tänään kun olo on ollut jo hiukka parempi niin käväisin kauppareissulla jakelemassa parit mainokset kaupungille. Saa nähdä, tuottaavatko tulosta. Toivotaan ainakin! Kirppispöytä tuli myös varattua, joten nyt pitäisi uskaltautua varaston syövereihin hakemaan kirppiskamat pestäviksi ja hinnoiteltaviksi... Varastoon ei oikeasti enää mahdu edes sisään.

Toivottelen lämpimiä päiviä! :) Huomenna pitkästä aikaa sorvin ääreen, jotta voi sitten taas maanantaina aloittaa vapaat.





perjantai 16. toukokuuta 2014

Rooman tuliaiset

Kevätlenssu selätti minut kotiin ja olo on kurja. Työvuoro jäi tältä erää välistä ja kotosohva kutsui. Jos aivastan vielä kerrankin, oksennan. Yyh. Lenssun kourissa ajattelin piristää itseäni ja palata vielä hetkeksi Rooman matkatunnelmiin, ostosten merkeissä.


Zaran lastenvaateosasto tuli taas tyhjennettyä. Lapsille Zarasta löytyy aivan ihania vaatteita ja vieläpä laadukkaita! Itselle en Zarasta montaakaan vaatekappaletta ole löytänyt, kun hyntteet ovat vähän turhan kapeaprofiilisia. Vaikka en mikään raamikas olekaan, hartiat ja hauis ottavat yleensä vaatteissa kiinni. Tytölle tarttui matkaan tällä kertaa farkkutakki, mekko, T-paita, shortsit ja shortsihaalari. Tyttö tosin oli itse sitä mieltä, että farkkutakki ei ole hieno ja se annetaan kuulemma serkkupojalle. Ekan kerran se laitettiinkin päälle itkun säestämänä, mutta kuitenkin se lopulta kelpasi päälle. 




"Ei-hieno farkkutakki" 
Shortsit.
Pirteä T-paita.
Vaikka Zara onkin espanjalainen merkki, Via del Corson ostoskadun varrella niitä oli valehtelematta kolme. Esimerkiksi Stradivarius ja Bluesand, jotka ovat italialaisia vaatemerkkejä, jäivät pimentoon, eikä niitä paljon Via del Corson varrella ja lähiseuduilla näkynyt. Onhan Zara toki "ylellisempi" merkki kuin kyseiset halpatuotantoketjut, mutta itse ihmettelen kyllä, mitä H&M sitten teki Via del Corson varrella... 

Löysimme Via del Corson varresta myös pienen lastenvaateliikkeen, josta tytölle tarttuikin matkaan kauan kaivattu kiti-kissa-pyjama, T-paita ja mekko :) 


Tämän paidan olin ostanut vahingossa :D 
Mekko.

Kiti-kissa-paita :)
Itselle löysin pari paitaa. Toinen sopii hyvin vaikka veneilyreissuille bikinien päälle jos vilu yllättää :) Vatikaanista löysin Oyshon liikkeen, josta ostin taas hyviä sukkia, joita Barcelonastakin ostin. Noh, niihinhän jäi tosiaan hälyttimet paikoilleen. Tuli kieltämättä vähän myymälävaras olo kun kotona hakkasin vasaralla hälyä löysemmälle ja kaljupäinen herra nappasi hälyn lopullisesti irti sivuleikkureilla. 



Parhaimpana ostoksena oli kuitenkin ehdottomasti Ralph Laurenin laukku!! Ostin pari muutakin laukkua, joista toisen (Sisley) vetoketju renkkaa :( Täytyy viedä suutarille, josko sille jotain voisi :) Toinen laukku päätyikin äidille, kun laukku näyttikin sitten niin hyvältä. Enpä minä sillä mitään tekisikään, kun sain Ralph Laurenin! Kuva nyt ei ole järin edukseen. 



keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Rooma

Kauan odotettu Rooman reissu on tehty ja bloghiljaisuuskin voi päättyä - ja ennenkaikkea lomakuvat on käsitelty! Reissu oli oikein onnistunut ja Rooma oli juurikin niin upea, mitä sen odotinkin olevan - ellei jopa upeampi.  

Lähdimme Roomaan maanantaina 4. toukokuuta. Kaljupäinen herra vei meidät kentälle ja lähtö olikin ennen neljää aamulla. Vähän ennen Kouvolaa maa oli valkeana ja puut lumiset! Todellinen toukokuu... Kentälle päästyämme huomasin, että kameralaukun hihna oli sitten ollut koko matkan takakontin välissä, joten se oli ihan rapainen ja märkä... No, eihän se ollut ainoa kohtalokas hetki kameralle... Siitä myöhemmin ;) 


Helsinki-Vantaalla tyttö oli kovasti menossa Muumikauppaan. Olin tehnyt lähtöselvityksen jo kotona, joten vain tavarat hihnalle ja menoksi. Koska meillä oli nappula ja rattaat mukana, pääsimme erikoistiskille. Täällä rattaatkin sai jättää samalle tiskille, eikä tarvinnut niitä köijjätä toiselle puolelle kenttää... Turvatarkastuksen kautta portille. Istuskelimme portilla kun tyttö tuumi yhtäkkiä kovaan ääneen "joku pieras!" Ei hävettänyt yhtään... Tyttö oli innoissaan lennosta ja lentokoneista. 





Koneessa tyttö vasta olikin innoissaan! Turvavyö oli huikee juttu ja se piti saada laittaa kiinni ihan itse. Paria pikku inahteluhetkeä lukuunottamatta, tyttö oli koneessa tosi kiltisti. Loppumatkasta uni vei voiton pikkumatkustajasta ja tyttö nukkuikin tyytyväisesti. 





Roomaan saavuimme vartin etuajassa, Leonardo Da Vincin lentokentälle. Odottelimme rattaita ja etsiskelimme, mutta ne tulivatkin eri tiskille. No, onneksi olivat tallella! Ajatuksenamme oli mennä bussilla kentältä Roomaan, mutta ajatukseksi se kyllä jäi. En voi suositella kellekään. Junakyyti on kalliimpi, mutta huomattavasti selkeämpi ja nopeampi vaihtoehto. Bussit oli merkattu todella huonosti ja suurin osa oli jotain turistiryhmien omia busseja, emmekä kyllä koko laiturista löytäneet päärautatieasema Terminille menevää dösää. Täpötäyteen junaan emme viitsineet ahtautua kaikkine kamoinemme, joten taksi alle ja menoksi! Pääsimme taksikyydillä sitäpaitsi suoraan hotellin oville, joten ei huono vaihtoehto ollenkaan. Taksikuski oli mukava nainen, joka ihasteli tyttöä - ja ajeli kun ellunkana. Olen kuvitellut itseni aggressiiviseksi ajajaksi (ehkä sopisinkin Italian liikenteen sekaan) mutta ehkä miekin vielä kakkoseksi jään...


Vaikka hotellin tuloaika olikin vasta kello 14, pääsimme kuitenkin jo puolen päivän jälkeen kirjautumaan sisään ja saimme tavarat vietyä huoneeseen. Olimme ehtineet olla huoneessa noin vartin, kun rupesin ihmettelemään, missä kameralaukkuni on... Äkkiä alakerran aulaan! No, sinnehän se oli jäänyt. Hotellivirkailijasetä oli kiltisti nostanut sen tiskin alle turvaan. Huoohh.. Vähän aikaa löhöilimme hotellilla ja lähdimme katsomaan Espanjalaisia portaita, jotka olivat noin kahdenkymmenen metrin päässä hotellistamme. Sää oli mielettömän lämmin ja maisemat huikeat! Kamerakin otti ja tippui marmoriportaalle, kun kantohihna taas petti... Onneksi vastavalosuoja pelasti linssin kolhuilta ja säästin monta monta euroa (vastavalosuoja maksaa kolmisenkymppiä, uusi putki hiukka enemmän...) 



Portaat tulvivat turisteja ja kaikenmaailman kauppiaita, jotka heittelivät jotain ihme vinkuvia mällejä, myivät melkein aitoja laukkuja, aurinkolaseja ja muuta roinaa ja tuputtivat ruusuja. Mutta hei, mikään ei voinut pilata sitä fiilistä, että olin Roomassa! Ei edes yksikään good-price-for-you!














"Hmm, mitähän pizzaa söisin..."
Kävelimme Tiber-joen rantaan asti. Matkalla löysimme myös pienen suloisen sisustusliikkeen, joka tietenkin oli siestan aikaan kiinni. Mörr. Tarkoituksenamme oli tassutella Via del Corsolle, ostoskadulle, mutta Roomasta huumautuneena olimmekin jo ylittäneet sen :D Kävimme pizzalla ja lopulta Via del Corsokin löytyi - ja toisin kuin Barcelonassa - myös Disney-kauppa löytyi! Paluumatkalla hotellille piti syödä myös roomalainen jädeannos. Namiahan se oli :)



Via Tomacellin varrella oli pieni kangaskauppa, jossa myytiin Greengaten tuotteita! Tosin hintojahan näissä tuotteissa ei tietenkään ollut... Valikoima oli suppea, mutta oli se tanskalainen muotoilu kuitenkin löytänyt tiensä myös tänne :) 



Illalla olimme kuolemanväsyneitä pitkän päivän jälkeen ja unta ei tarvinnut paljon odotella. Hotellissamme (Hotel Internazionale) oli ilmainen wi-fi, mutta ilmeisesti italialaiset tietoliikenneyhteydet eivät yllä ihan kotomaan tasolle, kun nurkan taakse verkko ei yltänytkään... Kävinpä siis iPadin kanssa dataamassa hotellinkäytävässä. Tukitelakan allakin kuuluvuuspykälät nousivat hikiseen hyvällä tuurilla kahteen ja huoneessamme verkko katosi kokonaan :D Myöskään puhelimeni ei toiminut olemoisin, kiitos dna?! (aiemmin Soneralla toiminut aina ulkomailla). Täytynee ottaa iloinen ja hyvin tyytyväinen asiakaspalautepuhelu dnalle... 


Tiistai-aamuna Espanjalaisilta portailta.
Portaat aamuauringon paisteessa - ja tyhjinä.


Tiistaina lähdimme hyvän aamupalan jälkeen tassuttelemaan kohti unikoiden valtaamaa antiikin Roomaa :) Lähdimme tassuttelemaan jo kahdeksan jälkeen kohti Piazza Veneziaa Via del Corsoa pitkin. Tassuttelimme toinen toistaan upeampien rakennusten ohi ja Piazza Venezialla oli henkeäsalpaavan hieno marmorinen muistomerkki Viktor Emanuel II:lle, yhdistyneen Italian ensimmäisen kuninkaan muistoksi vuonna 1885-1911 rakennettu pytinki. Rakennus kätkee sisäänsä museon.



Santi Luca e Martina oli varhaiskeskiaikainen
kirkko, joka on rakannettu uudelleen 1635-1664. 



Menimme Forum Romanumin lipunmyyntiin, josta ostimme liput. Lippu kävi Colosseumille, Forum Romanumille ja Palatino-kukkulalle ja maksoi huikeat 12€/naama. Tyttö pääsi ilmaiseksi (alle 18-vuotiaat EU:n kansalaiset pääsevät ilmatteeksi). Lipunmyyntiluukulla ei ollut juurikaan jonoja (Via deu for Imperiumin varrella). 


Menimme ensin Colosseumille. Aivan ihana paikka! Vielä hienompi kuin odotin. Olen aina tykännyt Rooman historiasta, jo pienestä lähtien, ja oli mielettömän huikeaa saada olla keskellä jotain niin mahtavaa ja suurta - ja vanhaa. Huikee fiilis! Hiippailin itsekseni Colosseumin ylemmälle tasolle kuvailemaan. Ilmeisesti näytin niin säälittävältä ottaessani järkkärillä itsestä selfieitä, että eräs täti tarjoutui ottamaan minusta kuvan :D Portaat ylätasolle olivat tosi jyrkät ja petolliset, kun askelmat viettivät alaspäin. Maisemat olivat hienot ja pölyisestä, tylsästä historiasta ei tässä tapauksessa voi edes puhua. 











Kiitos kiltti täti!




Colosseumilta tassuttelimme Piazza Colosseon kautta Forum Romanumille. Matkalla bongasin jonkun iljettävän paikallisen sisiliskonkin. Täälläkin oli niiiiiiiin ihana historian havina, että! Samoja kivetyksiä on tallattu jo monta sataa vuotta ja nyt minäkin sain tassutella niitä pitkin! Huikeita maisemia ja mitä ihanimpia rakennusten raatoja. Oooohhh. Forum Romanumilla olisi voinut olla vaikka koko päivän. Muutama muukin turisti sinne oli eksynyt ja monta luokkaretkiryhmää. Mietin katkerana, kuinka aneemisia omat luokkaretkemme olivat verrattuna italialaislasten kouluretkiin... 


Tituksen riemukaari, 1800-luvulla rakennettu
jäljennös alkuperäisestä. 












Kävelimme Forum Romanumin läpi ja tyttökin nukahti rattaisiin kun lähdimme pois. Nähtävää jäi kyllä seuraavaankin kertaan aivan mielettömästi! Palatinus-kukkula jäi tällä erää kokonaan näkemättä, mutta ehtii sinne seuraavankin kerran ;) 


Tituksen riemukaari. Kivetty Via Sacra kulki sen alitse.


Venuksen ja Rooman temppelin rauniot.
Kohtaamispaikka.
Venuksen ja Rooman temppelin rauniot, rakennettu 121 jKr.


Tituksen riemukaari.



Via Novan raunioiden lomasta näkyy upea Antoniuksen ja
Faustinan temppeli, joka tosin oli osittain remontissa.






Muutama muukin Forum Romanumilla... Kuvan oikeassa reunassa Septimius
Severuksen kaari.

Castorin ja Polluxin temppelin rauniot, pylväät
vuodelta 6 jKr.
Fokaan pylväs ja Saturnuksen temppelin pylväät.



Punaiset unikot ovat vallanneet Basilica Aemilian
rauniot. Tämä suuri kokoussali purettiin
400-luvulla jKr.

Tallustelimme takaisin Colosseumille ja jatkoimme siitä matkaa kohti Circus Maximusta. Tuosta Rooman loistoaikojen hohdokkaasta kilpa-ajoradasta ei enää tänä päivänä ole jäljellä paria muurinpätkää lukuunottamatta muuta kuin hiekkaa ja nurmea. Mutta vaikuttava paikka on tämmöisenä nurmikenttänäkin. Circus Maximuksella viimeinen kisa on pidetty vuonna 549 jKr. Keisari Augustus rakennutti vuonna 10 eKr. Palatinuksen puolelle kentän laidalle koristeeksi obeliskin, joka on nykyisin Piazza del Popolon keskellä. Kävimme syömässä lohipastaa, joka päätyikin lautaselle sienipastana. No, hyvää oli sekin. Jälkkäriksi oli pakko ottaa tiramisua ja Lattea. 






Circus Maximus
Forum Boariumin temppelit, kuvassa Herakleen temppeli ja Fontana dei Tritoni.


Kävelimme eri reittiä Circus Maximukselta takaisin Piazza Venezialle päin. Kuljimme Santa Maria in Cosmedin-kirkon ohi ja ihmettelimme väenpaljoutta kirkon portiikissa. Myöhemmin selvisi, että portiikin seinässä on Bocca della Veritá (totuuden suu) johon turistit haluavat työntää kätensä. Tämä rakonen on ehkä palvellut aikanaan viemäriluukkuna. 

Kävelimme Tiber-joen rantaan Isola Tiberinan kohdalle, Trastevereen menevälle sillalle. Aivan ihanat maisemat! Sillan vieressä oli pätkä vanhaa siltaa muistona. Ponte Rotto (särkynyt silta) on holvikaaren raunio, joka seisoo Tiberissä. Se on rakennettu 100-luvulla eKr. ja sen alkuperäinen nimi oli Pons Aemilius.



Ponte Rotto, alkuperäiseltä nimeltään Pons Aemilius.
Rakkauslukot Ponte Palatino-sillalla.


Piazza Venezia.

Kävelimme takaisin Piazza Venezialle Via del Teatro di Marcelloa pitkin. Kadun varteen jäi monia upeita vanhoja rakennuksia, kannattaa kävellä tätä kautta! Poikkesimme matkalla hotellille vielä Trevin suihkulähteen kautta. Niinkuin oli tehnyt pari muutakin... Kuvasaldo jäi täältä vähän kehnoksi, kun ihmisiä oli niin valtavasti edessä. Ja niitä ainaisia saippuakuplakauppaita ja mällinheittäjiä. Suihkulähde oli silti hieno :) Menimme kaupan kautta hotellille. 

Aurinkorasva oli kateissa ja löytyi tietenkin reppuni uumenista, kun olimme päässeet hotellille takaisin... No, aikalailla myöhäistä. Minulta kärysi olkapäät ja äidiltä niska.
Pienen lepohetken ja suihkussa käynnin jälkeen (ja käytävässä dataamisen jälkeen) lähdimme kaupoille. Tyhjensin Zaran lastenvaateosaston ja löysin itselleni laukun (jonka äitini myöhemmin kuitenkin otti itselleen...) Kaikista kadulla vaeltavista ihmisistä minä sitten jouduin johonkin videohaastatteluun äitienpäivää varten. Liekö video päätyy televisioon vai youtubeen vai yhtään mihinkään... Toivon viimeistä.

Kävimme vielä huikopalalla Burger kingissa ja sen jälkeen olimmekin valmista kauraa nukkumaan. Äidillä oli jalat jo kävelystä turvoksissa ja täynnä jotain ihme näppylää. Kävelimme valehtelematta liki 15 kilometria päivän aikana :) Mutta oli sen arvoista! 

Jos tiistaiaamuna heräsin roskapönttöjen kolisteluun, keskiviikkoaamuna heräsin aivan ihanaan linnunlauluun! Herkullisen aamupalan jälkeen lähdimme talsimaan kohti Villa Borghesea ja Bioparco-eläinpuistoa. Sää oli hiukan puolipilvinen ja oli vielä mukavan viileää ja rauhallista. Kukkulalta avautui hienot maisemat Rooman ylle! 









Puisto oli todella kaunis ja vehreä. Matkalla näimme mm. kulkukoiran, jonka takapää oli jotenkin merkillisesti halvaantunut. Eläinpuistoon päädyimme juuri sopivasti 9.30 kun se aukesi. 


Halvaantunut pikkuhauva :(
Tytsy oli innoissaan eläimistä. Ensimmäisenä meitä tervehti kaksi vyötiäistä. En ollut itsekään nähnyt vyötiäisiä livenä koskaan aiemmin ja olivathan ne aika vekkuleita.
Eläinpuisto oli mukava ja viihtyisä ja eläimet näkyivät oikeasti. Olen vieraillut jokusessa eläinpuistossa ja on aina yhtä ärsyttävää kun aitaukset ja kopit huutavat tyhjyyttään ja seinässä on vain kyltti, jossa kerrotaan joidenkin näkymättömien päästäisten asuvan siellä. Suotakoon eläimille toki oma rauha, ei ne mitään näyttelykappaleita olekaan, mutta onhan se silti vähän hanurista. Täällä oli kuitenkin toisin :) 




Bongasimme eläinten lisäksi myös suomalaisen turistin. Olimme leijonahäkillä, kun setä alkoikin jutella kanssamme - suomea. Ensimmäisenä kelasin mielessäni muutaman viime minuutin aikaiset puheemme, ettemme olleet puhuneet mitä sattuu... 














En ole tiennyt, että pelikaanit ovat näin järkyttävän isoja... Kuvittelin
aina niiden olevan vähän lokkia isompia, mutta nämähän olivat
melkein yhtä isoja kuin minä... 











Kolmisen tuntia me kiertelimme eläinpuistossa. Mukava eläintarhareissu, vaikka lopuksi meinasikin käydä pienoinen grande katastrofe... Jalat olivat aivan tohjona ja tukipohjalliset väänsivät jalkojani oikeaan asentoon, niin että jalkoja särki. Kyllähän se koskee kun 25 vuotta jalat ovat väännelleet itseään miten lystäävät ja nyt ne pakotetaankin oikeaan asentoon.





Sitruunapuu <3
Pysähtelimme poistulomatkalla penkeillä huilimassa. Tällä erää ei tullut niin kuumakaan, vaikka oli lämmintä ja aurinkoista (versus eiliseen kun hiki valui selkää pitkin). Tyttö nukkui paluumatkan rattaissa, joten olikin hyvä hetki pysähtyä syömään. Söimme lähiravintolassa Espanjalaisten portaiden huudeilla. Ruoka oli tosi hyvää ja tarjoilija yltiökohtelias.



Menimme hotellille vaihteeksi vähän huilimaan ja sen jälkeen jälleen shoppaamaan. Ylikohtelias tarjoilija vilkutteli ja vinkkaili meidän ohikulkiessakin... Hehe. Löysin itselleni ihanan laukun Sisleysta ja kaljupäiselle herralle tuliaisen GAP:sta. Tytölle löysin kauhukasan ihania vaatteita, mm. kauanetsityn Hello Kitty-pyjaman ja itselle ihanan paidan. Kävelimme Via del Corsoa toiseen suuntaan Piazza del Popololle asti. Aukio oli hieno ja sen keskellä oli upea obeliski, jossa oli egyptiläisiä kaiverruksia. Obeliskin ympärillä oli suihkulähde, jossa leijonien suusta tulvi vettä. Hieno! Ja olihan niitä mällinheittäjiä täälläkin, muutama ehkä vähemmän kuin Espanjalaisilla portailla...



Circus Maximukselle vuonna 10 eKr. rakennettu
obeliski, joka on siirretty Piazza del Popololle.
Obeliskia koristavat egyptiläiset hieroglyfit.


Torstai ja viimeinen lomapäivä. Mummin jalat olivat jo niin tohjona kaikesta kävelystä, että otimme taksin alle ja hurautimme sillä Vatikaaniin. Taksi jätti meidät Pietarin aukiolle. Taksitolpalla pyöri "oppaita", jotka hyökkäsivät kuin hyeenalauma jo ennenkuin taksi ehti jarruttaa kunnolla. "Oppaat" nahistelivat, kumpi nämä hyväuskoiset turistit saisi höynäytettäväkseen. No, pettymyksenä näille molemmille herroille, että ei kumpikaan. Kuvailimme Pietarinkirkkoa ja aukiota ja lähdimme turvatarkastusten kautta kirkkoon sisälle. Turvaportteja oli käytössä useita, joten jonotella ei juurikaan tarvinnut. Kellokin oli vasta yli yhdeksän, mutta kyllä paikalle oli jo muitakin turisteja eksynyt meidän lisäksemme. 




Rattaita kirkkoon ei saanut viedä sisälle, vaan ne jätettiin vartioituun "narikkaan". Kirkkoon ei ollut sisäänpääsymaksua ja me jätimme tällä erää Sikstuksen kappelit ym. käymättä, ei olisi pienin kävijä ehkä malttanut ja jaksanut kiinnostua...  






Pietarinkirkko oli upea! Hienoja maalauksia ja alttareita oli useita. Tosi komea. Kuvailin salama räiskyen. Poislähtiessä joku turistipappi tuli juttelemaan tytölle ja siunasi tämän. Vaikka ateisti olenkin, täytyy sanoa, että aika söpöä. Tytsy tuntui muutenkin koko reissun ajan olevan suuri ihme joka paikassa mihin menimme. Häntä ihasteltiin joka puolella, ei italialaisia turhaan sanota lapsirakkaiksi! :) Kun lähdimme kirkosta yhdentoista aikoihin, ihmisiä olikin kertynyt jo huomattavasti enemmän ja jonoakin oli. 











Kävelimme vähän matkaa Vatikaanin "keskustaan". Istuskelimme penkillä ja kävin itsekseni katsastamassa erään kadun kauppa-antia. Löysinkin Oyshon liikkeen, josta sain taas järjettömän hyviä sukkia! Myyjä jätti sitten hälyttimet sukkapaketteihin paikalleen ja huomasinpa hälyt vasta kotona. Ei siis ilmeisen hyviä hälyportteja tai hälyttimiä Italiassa kun ei ne kyllä missään piipannut... 

Hurautettiin taksilla takaisin hotellille, jossa tyttö nukkui päikkärit. Hotellihuone oli muuten tosi kiva ja siisti, mutta vessanikkuna oli koko ajan auki - ja vessaan meinasi jäätyä. Mielenkiintoista olisi talvella olla täällä. Lähdimme vielä ostoksille. Ensimmäisenä suuntasimme kuitenkin syömään. Tarjoilijanainen osasi "kiitos" ja hänellä ja tytöllä löytyikin siis yhteinen sävel hyvin nopeasti. Nainen oli aivan liekeissä pienestä pellavapäästä. 

Itse olin liekeissä Ralph Laurenin laukusta, jonka ostin! Ihana!!! Löysin myös paidan itselle ja saimme loput tuliaiset haalittua. Hotellille pikaisesti ja lähdimme vielä syömään läheiseen ravintolaan pizzat. Aiempi Italian reissuni ei raskauden vuoksi sisältänyt ollenkaan viinin maistelua, joten pitihän se nyt ottaa vahinko takaisin. Maistelin valkkaria. Menihän se :) Yli-mukava ja palvelualtis tarjoilijamiekkonen hääri taas ympärillä silmää vinkkaillen. Hehe. Maittavan pizzan jälkeen loimme viimeisen vilkaisun Espanjalaisille portaille. 



Perjantaiaamuna lähdimme aamupalan jälkeen kentälle taksilla. Kotimatka sujui hyvin, vaikkakaan Rooman lentokenttä ei ole yhtä toimiva kuin Helsinki-Vantaa... Tyttö nukkui suurimman osan paluulentoa ja isi oli meitä kentällä vastassa. Suomessa sää oli aneemisen harmaa ja kotimatkalla satoi vettäkin reippaasti. Aurinko jäi Roomaan ja niin kyllä pala sydäntä. Rakastuin Italiaan jo Milanon reissulla, mutta Rooman reissu vain vahvisti tuota tunnetta. Vaikken Trevin suihkulähteeseen kolikkoa heittänytkään, aion takuulla palata Roomaan...