tiistai 30. syyskuuta 2014

Käsitöitä


Aika hujahtaa sellaista vauhtia, että hyvä kun perässä pysyy... Nyt kuitenkin ehdin pysähtyä sen verran, että ehdin päivitellä blogiakin pitkästä aikaa! Ja kuten kaikki tiedämme, kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa - joten tässäpä teille kuvia parilta viime viikolta :)






Mieluinen tuliainen äitin työpaikalta.
Olen ehtinyt hieman luontokuvailla, nähdä kaveria pitkästä aikaa juhlimisen merkeissä, olla tytön kanssa, olimme sienestysreissulla tätini kesäpaikalla (löysimme kantarelleja) ja kirsikkana kakun päällä - olen ehtinyt opetella neulomaan villasukan! 
Isin isänpäivälahjaa.

Olen väsäillyt nyt tyttärelle villasukat (jotka ovat vielä hiukka isot), kaulaliinan, sekä yhden lapasen. Lapasen peukalo hiukka epäonnistui, joten taidan purkaa sen pois ja väsätä tilalle uuden, hieman pidemmän ja teen sitten lapaselle parin. Nyt olen tekemässä isille isänpäiväksi sukkia ja kyhäsin yhdet vauvasukatkin. Kummitätini neuvoi minulle kantapään teon - ja ei se nyt niin vaikeaa sitten ollutkaan. Täti oli tehnyt upeita sukkia ja teki tytöllekin yhdet hienot villasukat. Nappasin tädiltä itsellekin yhdet, jotka päätyivätkin kaljupäisen herran jalkaan... Tästä siis idea isille ihan omiin sukkiin, että voi jättää minun sukat rauhaan... Toivotaan, että neulomisinspiraatio kestää niin kauan, että ehdin saada toisenkin sukan valmiiksi. 






Uudella kameralla on pitänyt toki leikkiä ja lisää on kaikkia mukavia oheislelujakin tullut hankittua... :) Kävimme tarkastelemassa Linnoituksen ruskaa eilen ja sain tytöstä pari onnistunutta otosta :) Ruska ei vielä ollut parhaimmillaan, mutta onneksi malli on sitäkin parempi! Täytyy odotella vielä hetki, että vaahteranlehdet ovat värittyneet ja osa putoillut maahankin asti. 



Ikean nojatuoli tulee keskiviikkona ja sen myötä koti ehkä vihdoin järjestyy uomiinsa, ainakin joksikin aikaa. Laittelen kuvia, jahka saan kaiken valmiiksi. Parvekkeelle hankin kanervanmarjakukan, joka ilahduttaa partsinpöydällä kun kesäkukat alkavat kuolla (paitsi samettiruusut) ja taitaapa se miun rakkaudella kasvatettu vahinko-vaahterakin vedellä viimeisiään?!?! Mikä lie tullut, katsotaan elpyykö siitä mihinkään. 


Tyttö ja kokkihattu... 













Tyttö on leikeissään kova mimmi leipomaan. Matto on välillä pizzataikinaa, jota kaulaamme ja leikkaamme pizzaleikkurilla ja välillä paistamme mm. kissapiirakkaa tytsyn leikkikeittiössä. Eilen siis päätimme leipoa ihan oikeasti ja teimme isin toiveesta pullaa. Tyttö teki omia pullatyttöjä- ja poikia ja auttoi korvapuustien teossa. Tein huvikseni bostonkakun, johon väsäsin itse omenahillon. Ulkonäkö ei ollut tähtitaivaita hivelevä, mutta maku sitäkin parempi. Nam! 


Omppuhillon teossa.


Koitan ryhdistäytyä ja päivitellä blogia vähän useammin. Huomenna töihin viikon tauon jälkeen, kun lenssu kaatoi petiin ja edellinen työvuoro menikin siis sairasloman merkeissä. Huomenna vaihtuu jo lokakuu - ja meillähän se tarkoittaa sitä, että joulunodotus alkaa! Bongasin eilen Prismassa jo joulukalentereita... Niin fanaattinen jouluihminen miekään en kyllä ole, että syyskuussa vielä alkasin joulua valmistelemaan, heh! Näiden kuvien myötä toivottelen kaikille lukijoille pirteitä syyspäiviä! :)






Tytsy odottamassa kummipoikaani kylään.

torstai 18. syyskuuta 2014

Olohuoneen kaaos selätetty


En olisi uskonut, että saan olkkarin joskus kuntoon tämänkertaisen sisustusterroristi-iskun jäljiltä, mutta niin vain kävi... Kävimme eilen Vantaalla Ikeassa ja sain vihdoin tytön leikkinurkkaukseen säilytyskalusteet, jotka kasasimme tänään. En tietääkseni ostanut kalusteiden mukana kaikkitietävää miestä, johon paloi hermo sen sijaan, että olisi hermostunut varsinaiseen huonekalujen kasaamiseen, mutta löytyipä sellainenkin meidän olkkarista. Saimme kuitenkin yhteistyöllä kalusteet kasattua. Tavarat löysivät nopeasti paikkansa, kun tilaa oli niin reilusti. Tytön lelulaatikot mahtuivat hyvin kalusteiden uumeniin säilöön ja nurkka siistiytyi yleisilmeeltään reilusti. 


Kävin Tallipajan puodista viime viikolla ne koukut ja löysin Lapista upean kelo-oksan, josta päätin kyhätä tytölle naulakon. Tein naulakon tänään joutessani (ja hajotin samalla keittönpöydän vahakankaan). Lopputuloksesta tuli mieleinen :) Naulakosta siis, ei vahakankaasta. Yksinkertaista ja helppoa! Ja persoonallista. 




Uudet verhotkin tulivat vihdoin ja sain toiseen olkkarin ikkunaan silitettyä ja lyhennettyä verhot - ja vielä suovottua ne paikoilleenkin. Toiseen ikkunaan pitäisi myös viritellä uudet verhot, jahka ehtii... 

Tarkoituksenani oli tuoda Ikeasta myös nojatuoli, mutta mokoma rotjake oli niin suuri, ettei sitä autoon saanut sopimaan kaikkien matkustajien ja muiden tavaroiden lisäksi. Netti siis avuksi ja tilasin tuolin kotiinkuljetuksella. Hintaa tuolille tuli vain 69€ lisää, joten ei huono :) Jahka saamme nojatuolin, olkkari alkaakin olla valmis! Laittelen sitten enempi kuvia. 


Koko ajanhan minulla on joku projekti kesken - niinkuin nytkin tuhansittain - ja uusia tulee kuin sieniä sateella. Tyttö varmistaa myös omalta osaltaan, ettei äiti jää toimettomaksi. Niinpä hän tänään päätti päiväuniensa päätteeksi kaivaa mustekynän esiin ja sotata sillä itsensä lisäksi myös makkarin verhot. Joopa. Uudet verhothan ne on sitten varmaan ostettava. 

Huomenna töihin ja ylihuomenna olisi tarkoitus lähteä kaverin kanssa pitkästä aikaa yöelämään. Nollaus tulee tarpeeseen :) Sain vihdoin eilen uuden kamerankin, olen ihan hurmoksessa Canonin 6D:sta! Nyt vaan kuvailemaan! 



lauantai 13. syyskuuta 2014

Kaaos olohuoneessa

Sain uusia valokuvaustarvikkeita ja pitihän jo eilen toki heti päästä leikkimään niillä :)

Olohuoneemme on jälleen mylläyksen alla... Lopulliseen (hetkelliseen) muotoonsa se päässee ensi viikolla, kun keskiviikkona suuntaamme Ikeaan. Olen pitkään pohtinut olohuoneemme sisustusta - enkä ole siihen järin tyytyväinen ollut. Aina on joku ongelmakohta löytynyt ja tällä erää se on tietokonepöytä. Leikkinurkkauksen lisäksi siis, mutta sehän on jo menossa uusiksi. 

Päätin siis, että Ikean Expedit-tietokonepöytä lähtee säilöön, kun ei sillä mitään käyttöäkään enää ole pöytäkoneen vaihduttua kannettavaksi. Siispä iso pöytälevy päätyy varastoon. Nurkkaus jäisi kuitenkin melko tyhjäksi ja kolkoksi pöydän poistuttua, joten mitäpä tilalle... Kauaa ei tarvinnut kuitenkaan pohtia kun keksin puuttuvan palasen - nojatuolin. Olohuoneemme istumatila on hyvin rajallinen ja siinäpä olisikin ratkaisu. Joten Ikean Ektorp-nojatuoli lähtee ensi viikolla myös Ikeasta matkaan :) 


Ellokselta sain vihdoin kauan himoitsemani lyhdyn edullisesti ja pari tyynynpäällistä sohvalle. Beigen sävyiset tyynynpäälliset liittävät maton paremmin sisustukseen. Myöskin uudet pallovalot koristavat sisustustikkailla nurkkaa, josta tietsikkapöydän purimme. Me like :) Pentikilta sain alesta kauan himoitsemani poron, joka pääsi kunniapaikalle uuden Elloksen lyhdyn viereen. 


Myös uudet verhot tulivat ja odottelevat nyt ikkunaan ripustusta. Kävin eilen Tallipajan puodista tytön kelo-oksanaulakkoa varten koukut ja sekin projekti pitäisi laittaa alulle. Samalla uusiin tiloihin muuttaneesta ihanaisesta puodista tarttui matkaan pari uutta GreenGaten lattekuppia. Laittelen enemmän kuvia jahka olkkarimme sotku ja kaaos tästä helpottaa ja tavarat pääsevät lopullisille paikoilleen! :) Itse syvennyn jälleen kuvien käsittelyyn tämänpäiväisen kuvauskeikan jäljiltä. 

Toivottelen mukavaa ja lämmintä viikonloppua kaikille! :)



keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lemmenjoki / Utsjoki

Sunnuntaina suuntasimme Inarista 45 kilometrin päähän Lemmenjoelle, Lemmenjoen kansallispuistoon. Tassuttelimme kansallispuiston alueella parin kilometrin verran (pienin matkaaja ei enempää jaksanut ja taisi vanhinkin puuskuttaa pari kertaa...) 

Maisemat komistuivat vasta pienen lenkkimme loppupäässä, pakko siis päästä uudelleenkin! 




Jokin suunnilleen naakan kokoinen lintu - tai oikeastaan niitä oli ainakin viisi - pyrähteli lähellämme. Sain zoomattua tirpan etsimeen monet kerrat - kunnes se torvelo otti siivet alleen ja pyrähti seuraavaan kohtaan poseeraamaan. Ja taas sama homma. Ärsyttävä tipunen. Sain kuitenkin jonkinmoisen kuvan linnusta ja pienen googlettelun jälkeen tunnistin sen kuukkeliksi, kuten arvelinkin. 



Lemmenjoen kansallispuistossa oli yllättävän paljon retkeilijöitä ja sinne pääsee myös veneellä. Paikalliset yrittäjät järjestävät veneretkiä jokea pitkin ja uskoisin, että veneretki olisi kokemisen arvoinen. Ruoka sen sijaan läheisen lomakylän ravintolassa ei ollut juurikaan kokemisen arvoista... Kymmenellä eurolla saimme einesjauhelihapihvejä, pussimuussia ja erilaisia felixin hampurilaiskastikkeita ym. Joopa. Olisi Jyrki Sukulalle hommia...


Lemmenjoelta suuntasimme takaisin mökille. Tyttö nukkui, joten ajelimme hetken ja ajoin jo hurmoksessa muutaman kilometrin Utsjoen suuntaan. Ajatus houkutti kovasti, kun Utsjoelle olisi VAIN 120 kilometrin matka... Oli jo kuitenkin alkuiltapäivä ja mietin, kehtaisiko lähteä ajamaan moista matkaa tähän aikaan... No, lähdimme kuitenkin.





Eikä kaduta kyllä yhtään, että ajelimme! Ensinnäkin, näimme poroja ja komean ruskan! Vaivaiskoivut olivat mielettömän upean väriset ja ne maisemat muutenkin yksi upeimmista asioista, joita olen koskaan nähnyt. Kevon kansallispuistokin jäi matkan varrelle - ja ajatus sinnekin pääsystä kupli mielessä. 

Utsjoki oli pienen pieni kylä upeiden maisemien keskellä. Pakko päästä tännekin uudelleen! 







Maanantaiaamuna lähdimme ajamaan Inarista etelämpään, tutulle Kangastuvalle, jossa yövyimme tullessakin ensimmäisen yön. Ajoimme Saariselän, Sodankylän, Kemijärven, Pelkosenniemen ja Posion kautta vaihtelun vuoksi. Posiolla pysähdyimme Pentikin tehtaanmyymälään - ja sieltähän tarttui matkaan vaikka mitä kivaa. Kerron niistä enemmän myöhemmin. 



Tallustelin Kangasjärven lähimetsissä poronsarvia etsien, mutta ei tällä erää nyt löytynyt. Sen sijaan metsässä oli kyllä järkyttävä paljous ötököitä ja hirvikärpäsiä! Mutta metsässä samoilu on silti kivaa, varsinkin kun maisemat ovat niin upeat :)



Tiistaina alkoi kotimatka ja tässä sitä jo kotisohvalla blogia päivitellään. Mälsää. Huomenna taas töihin ja arki alkaa taas, blääh. Onko pakko jos ei tahdo... Lappiin on päästävä taas, mutta varmaankin jää ensi kesälle reissut. Siihen asti voi vain haaveilla ja muistella maisemia :) Seuraavaa kertaa odotellessa!


Aamu Inarijärven rannalla.